Kirja vieköön nauratti, vaikutti ja liikutti

Kirja vieköön nauratti, vaikutti ja liikutti

Lukekaa ihmiset enemmän

Tarja Halonen ja Tellervo Koivisto. Kuva: Tanja Holmberg
Kuva: Tanja Holmberg

 

Baba Lybeckin kirjallisuustapahtumasarjan ensimmäinen osa koettiin keskiviikkona 18.1. Savoy-teatterissa. Ilmassa oli historiallisen suurhetken tuntua, kun lavalle nousivat presidentti Tarja Halonen ja presidentinrouva Tellervo Koivisto yhteiseen keskusteluun. Myös kirjailijat Anu Partanen, Petri Tamminen ja Jörn Donner tarjoilivat teräviä puheenvuoroja nyky-Suomen menosta.

Ensimmäisenä illan emäntä Baba Lybeck jututti toimittaja, kirjailija Anu Partasta

Partanen on Suomessa syntynyt toimittaja, joka on asunut vuodesta 2008 New Yorkissa.

Baba ja Anu

Mikä Yhdysvalloissa on toisin kuin Suomessa?

”Yhdysvalloissa on monia asioita, joita Suomessa ei tarvitse miettiä, kuten terveydenhuolto. Pohjoismainen yhteiskunta perustuu siihen, että tehdään työtä ja maksetaan veroja. Jenkeissä ajatellaan, että terveydenhuolto ei kuulu kaikille.”

”Minulle tuli Amerikassa kokonaisvaltainen turvattomuuden tunne. Ihminen on pitkälti omillaan.”

”Minusta me emme Suomessa osaa arvostaa, että olemme vapaita. Hyvinvointivaltio on yksi hienoimmista innovaatioista, joita Pohjoismaat ovat luoneet. Mikään ei kuitenkaan ole koskaan täydellistä.”

Seuraavaksi lavalle Anun seuraksi asteli Petri Tamminen, jolta julkaistiin viime syksynä Suomen historia -teos. Kirjaan hän on kerännyt tavallisten suomalaisten suuria tarinoita pienten arkisten kokemusten kautta.

Petrille itselleen vahvasti suomalaisuudessa mieleen jäänyt tarina on Lahden vuoden 2001 MM-kisojen doping-skandaali. ”Muistan Myllylän sanoneen minulle joskus, että urheilijan onnen hetki on kovin lyhyt. Lahden tarina oli kuitenkin vain tarina tarinoiden joukossa, häpeän tarinana se oli minusta kohtuuton”, Tamminen totesi.

Mikä yllätti eniten, kun keräsit tarinoita suomalaisista?

”Ensinnäkin yllätyin siitä, että tällainen tiedonkeruuformaatti toimi”, Tamminen sanoi.

Mikä Suomessa on muuttunut?

”Ennen aika oli maantie, jossa ehti katsoa taaksepäin. Nyt se on iso moottoritie, jossa ei paljon ehdi taakseen katsella. Minä kaipaan heimolaisuutta. Sitä ei enää ole. Nuori sukupolvi on erilainen ja hyvin kansainvälinen. Vanhat eivät ole enää vanhoja ja nuoret kypsyvät nykyään todella nopeasti.”

”Sisu-sana toistuu suomalaisuuden arvioissa. Pitääkö meillä sitten olla enemmän sisua? Emmekö me suomalaisetkin saa aidosti epäonnistua? Onko niin, että ajattelemme, että kun tyytyväisyys luo rentoutta niin rento ihminen on altis vahingoille.”

Teräväsanainen ja -älyinen Jörn Donner on hänkin tehnyt historiaa. Donner on kirjoittanut Suomen historian jo kahdesti; silloin, kun Suomi täytti 50 vuotta ja nyt kun Suomi täytti 100 vuotta.

 

Kuva: Kirja vieköön / Dorit Salutskij

 

 

Mikä on muuttunut Suomessa 50 vuoden aikana?

”Kaikki on muuttunut. Ensinnäkin meillä ei ole Kekkosta. Mitä meillä on edelleen, on yhtä monta dorkaa ihmistä kuin 50 vuotta sitten.”

”Emme ole koskaan olleet niin vapaita kuin nyt, sanoissa ja teoissa. Mutta muistakaa, että meillä on 400 000 työtöntä.”

”Maa on muttunut viimeisen 10 vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Sen muutoksen sai aikaan Steve Jobs. Kansa seurustelee nyt sosiaalisen median kielellä. Lukekaa kirjoja”, Donner kehotti painokkaasti.

Donner otti myös omalla tavallaan kantaa pakolaiskeskusteluun.

”Kansallisuustaistelu Suomessa on ollut suomen kielen edistämistä. Uusimmat meistä ovat tulleet muualta. Nykyään siitä ei pidetä, vaan ihmiset lähetetään turvallisiin paikkoihin kuten Bagdadiin.”

Väliajan jälkeen seurasi odotettu hetki, presidentti Tarja Halonen talutti presidentinrouva Tellervo Koiviston lavalle.

Halonen ja Koivisto Salutskij pieni
Kuva: Kirja vieköön, Dorit Salutskij

“Täällä me ollaan kahdestaan vaikka on tuolla katsomossakin kuulemma joku”, aloitti Halonen.

Rouvat keskustelivat lämpimään ja maanläheiseen sävyyn muun muassa Suomesta, äitiydestä, naiseudesta, ystävyydestä ja elämästään suomalaisen politiikan huipulla.

”Äitiys on tosiasia ja isyys on mielipide. Tämä on kyllä nykyaikana muuttunut”, totesi Koivisto.

Halonen ei tainnut aikanaan vallan ihastua Mäntyniemeen. ”Mäntyniemi on Pietilän suunnittelema kokonaisvaltainen taideteos, jossa kukaan ei ole ihan kotonaan”, presidentti totesi.

Keskustelussa puitiin Koiviston tyylitajua, josta Halonen totesi olleensa jopa kateellinen. ”Mitä makuun tulee, siitä minua ei kukaan ole koskaan moittinut”, toteaa Koivisto myös yhdessä kirjeessään miehelleen.

Tarja Halonen vitsaili joskus saaneensa Koiviston vanhoja vaatteita itselleen. ”Ei minua niissä kyllä koskaan kehuttu. Kyllä tyylikkäät vaatteet vaativat myös kantajaltaan”, Halonen huvitti yleisöä.

Rouva Koiviston miehelleen kirjoittamia kirjeitä on julkaistu uudessa, Anne Mattssonin kokoamassa teoksessa Tellervo Koivisto, elämäkerta.

Illan aikana näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaara tulkitsi kirjeiden tekstejä.

”Rakas kyllä tässä jotakin on, kun en voi olla vuorokauttakaan ilman, että kirjoittaisin sinulle.”

Tilaisuus päättyi seisaallaan esitettyihin aplodeihin. Kaikki ymmärsivät, että nyt tehtiin historiaa. Tällaista keskustelua ei varmasti kuulla enää koskaan uudelleen.

Baba Lybeck onnistui luomaan lämminhenkisen, sujuvasti etenevän ja kiinnostavan kokonaisuuden musiikkeineen ja kauniine valokuvineen.

Illan aikana tekstejä tulkitsivat myös Taisto Oksanen ja Pekka Strang.

 

tuolit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraava Kirja vieköön -ilta on 15.2.

Tellervo Koivisto, elämäkerta. Kirjoittaja Anne Mattsson. Siltala.

Jörn Donner, Suomi Finland. Otava ja Förlaget.

Petri Tamminen, Suomen historia. Otava.

Anu Partanen, Pohjoinen teoria kaikesta: Parempaa elämää etsimässä. Tammi. (The Nordic Theory of Everything)

Toimittaja, tuottaja Baba Lybeckin uusi kirjallisuustapahtumasarja Baba Lybeck, kirja vieköön! on Kirja Suomi 2017 -juhlavuoden päätapahtuma.

Illoissa pohditaan minkälainen on Suomen tarina tänä päivänä ja mikä tekee meistä erityisiä juuri nyt.

Illoissa esiintyvät kevään kiinnostavimmat kirjailijat ja elämäkertojen kirjoittajat. Kirjallisuusillat rakentuvat 4-6 kirjailijan vierailusta. Lisäksi ammattinäyttelijät esittävät kirjojen tekstejä. Jokaisella illalla on Suomen 100-v -juhlavuoteen liittyvä teemansa.